Raveissa ideana on aina nopeuskilpailu, mutta voittoon vaikuttaa myös juoksutaktiikka. Koska Suomessa laukkakilpailuja ei ole, keskitytään hyvin paljon ravaamiseen. Askellajin tulee siis olla ravia koko lähdön ajan ja mikäli askellaji muuttuu esimerkiksi kävelyksi, laukaksi, passiksi, tai passahtavaksi liikkaa, hylätään hevonen. Vaikka laukka ei olekaan sallittua ravien aikana, on säännöissä eroa maakohtaisesti. Suomen määräysten mukaan laukkaaminen kirjataan aina kilpailukirjaan ja hylkääminen voi tulla liian pitkästä, edistävästä tai usein toistuvasta laukasta. Hylkäykseen voi johtaa myös laukkaaminen maaliviivan ylityksessä, sekä epäuhreilijamainen tai sopimaton ohjaajan puolelta. Suomessa ei myöskään sallita lähdön häiritsemistä, tai radalta poistumista lainkaan.
Kylmäveriset pohjoismainen poikkeus
Toisin kuin muualla maailmassa, pohjoismaissa käytetään myös kylmäverisiä rotuja raviurheilussa. Niille järjestetään omat kilpailunsa ja tietenkään näihin ei lämminverisiä päästetä, sillä ne ovat huomattavasti nopeampia. Suomessa kaikki ruotsalaiset ja norjalaiset kylmäveriset ovat lähes aina tervetulleita kilpailuihin, mutta muissa pohjoismaissa suomenhevoset eivät kisoihin pääse, jollei kyseessä ole kutsukilpailu.
Radat ja lähdöt toteutetaan huolella
Raviradat suunnitellaan aina tarkkaan ja niiden ylläpito on ylpeyden asia. Tavoitteena on taata turvallinen ja tehokas rata, jossa hevosista saadaan nopein mahdollinen tulos irti, ilman turhaa ylimääräistä rasitusta. Ratojen pituus on usein 1 000 metriä, eli kilometri ja juostava etäisyys on useimmiten 1 609 tai 2 100 metriä. Harvemmin nähdään pidempiä kilpailuja, joissa matkan pituus voi vaihdella 2 600 metristä jopa yli 4 000 m matkoihin. Ravit voidaan myös luokitella erilaisiin lähtöihin, joissa on ikäluokkia ja tammoille, sekä oreille omat lähtönsä.
Suurkilpailuissa huimia potteja voittajille
Suurkilpailuksi lasketaan sellaiset kilpailut, joissa voittopotti on yli 10 000 € arvoinen. Näistä kilpailuista tunnetuin on Kuninkuusravit, mikä on samalla yksi Suomen suurimpia urheilutapahtumia. Melkein jokainen ravirata Suomessa on aktiivisessa käytössä ja niissä järjestetään joka vuosi jokin suurkilpailuista. Koelähtöjä puolestaan on suurkilpailuja enemmän ja niillä saadaan kokeiltua aloittelevan ja nuoren ravurin taitoja. Tämä antaa kuvaa hevosen kilpailukypsyydestä, eli siitä kuinka nopea se on, miten varmasti se ravaa ja minkälainen sen käytös radalla on.